Jouhisorsa

Kävin asiolla Jämsässä ja yhdistin keikan metsästykseen ostamalla kahdelle päivälle luvat Kuhmoisten alueelle. Alue on melko pieni ja suureksi yllätykseksi paikka jonne olin kartan mukaan menossa leiriytymään olikin lammasaidan sisällä.  Ajoin etelämmäksi ja löysin mukavan metsätienpään jonne perustin yhden yön leirin.

Sitä ennen kävin perjantai-iltana kiertämässä järven joka oli tyhjä, olin hankkinut perjantaille vain  vesilintuluvan koska ehdin vasta pari tuntia ennen hämärää metsälle, en kuitenkaan nähnyt yhtään riistaa, mutta juuri kun olin jo palaamassa autolle kuulin sorsien ääniä, olin jo kadottanu näköyhteyden järvelle mutta riensin sinne tarkistamaan tilannetta, mitään lintuja ei näkynyt enkä jaksanut enää lähteä koluamaan lahtia.

Menin autolle ja lähdin ajamaan kilometrin päässä olevalle leiripaikalle, silloin tien yli lensi teeriparvi, pysähdyin ja merkitsin paikan omariistaan huomista varten.

Uusi telttani, Halti Koli 2

 Leiripaikkalla laitoin teltan pystyyn ja rupesin pimean tullen nukkumaan, yöllä kolmen aikaan heräsin ankkaparven kaakatuukseen joka taisi lentää ylitse.

Retken kalusto,  12/76 magnum pumppu, 12/70 ja .22 hornet rihlakko sekä pienoisrevolveri .22 lopetusta varten

Aamulla en pitänyt kiirettä vaan tein aamiaisen ja purin leirin ja pakkasin autoon, lähdin sitten kohti eilistä järveä tarkoituksena tehdä teerille kaaveista ansaa. 

Samettiteeret näyttämöllä

Puhaltelin teerisuhahduspilliin ja tunnin jaksoin odotella naamioverkon alla kunnes kyllästyin ja pakkasin näyttämön kasaan, lähdin kävellen järvelle mutta siellä ei näkynyt sorsia eikä ankkoja, koukkasin vielä eilisen teerihavainnon vierestä ja painuin pikamarssia syömään lounasta autolle.

Kuhmoisen metsästysretken gamin jälki

Siirryin lounaan jälkeen autolla lähemmäksi kartalla näkemääni pienempää järveä, jätin auton ja otin matkaani rihlakon ja rellun. Kuljin suuren hakkuuaukon halki järvelle, riistaa ei näkynyt mutta suden jäljen näköinen tuli vastaan, ehkä käynyt juomassa lammella. Lähdin takaisin päin ja tulin ojan-vedenjakajan kohdalle, siitä lähtikin sorsa poispäin lentoa yrittämään mutta koska matkaa oli 27 metriä ei se päässy karkuun rihlakon haulisuihkua ja jäi sijoilleen.

Voiko helpompaa ampumarataa ollakkaan,kuvan puolivälistä jouhisorsa lähti karkuun, turhaan.

Päästyäni sorsan luo se vielä liikahteli ja ammuin armonlaukauksen revolverilla päähän, en olisi heti päässyt siihen käsiksi ja siksi en voinut vääntää niskoja nurin tai kalauttaa päähän, otin pitkän oksan ja nostin sillä sorsan luokseni.

Laitoin sorsan pussin ja lähdin eteenpäin uudella latauksella, olinhan saanut ensimmäisen saaliini.! 

Kotimatkalla muistin että pisto jäi tekemättä ja pysähdyin metsätien risteykseen jossa sitten pistin ja suolistin linnun, verta ei nää vuotanut mutta se johtui varmaankin siitä armolaukauksesta joka vei osan päästä pois.

Lintu oli päivän roikkumassa liiterissä kangaspussissa ja tänään kynin sen siten että upotin sen ensin 60 asteiseen veteen minuutiksia ja sitten kertakäyttähanskat kädessä otin enimmät höyhenet ja loput pinsetillä, painoksi jäi 192 grammaa ja laitoin saaliin pakkaseen odottamaan sopivaa juhlaa.